RAAMATTU LÄPI VUODESSA

kesäkuu 14
____________________________________


1Kun 12:20-13:34

12. LUKU

Jerobeam I Israelin kuninkaana (931-910 eKr.)

20. Kun koko Israel kuuli, että Jerobeam oli tullut takaisin, he lähettivät kutsumaan hänet kansankokoukseen ja tekivät hänet koko Israelin kuninkaaksi. Daavidin sukua seurasi vain Juudan heimo.
21. Tultuaan Jerusalemiin Rehabeam kokosi Juudan ja Benjaminin heimojen kaikki sotakuntoiset valiomiehet, 180.000 sotilasta, taistelemaan Israelin heimoa vastaan ja palauttamaan kuninkuuden Rehabeamille, Salomon pojalle.
22. Silloin Semajalle, Jumalan miehelle, tuli tämä Jumalan sana:
23. "Sano Rehabeamille, Salomon pojalle, Juudan kuninkaalle, ja koko Juudan ja Benjaminin heimoille sekä muulle kansalle:
24. 'Näin sanoo Herra: Älkää menkö sotimaan veljiänne, israelilaisia, vastaan. Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen sallinut tämän tapahtua'." He tottelivat Herran sanaa, kääntyivät takaisin ja menivät pois Herran sanan mukaan.
25. Jerobeam linnoitti Sikemin Efraimin vuoristossa ja asettui sinne. Sitten hän lähti sieltä ja linnoitti Penuelin.
26. Jerobeam ajatteli sydämessään: "Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle.
27. Jos tämä kansa menee ja uhraa teurasuhreja Herran temppelissä Jerusalemissa, niin heidän sydämensä kääntyy jälleen herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan, puolelle. He tappavat minut ja palaavat Rehabeamin, Juudan kuninkaan, hallittaviksi."

Kultaisten vasikkain palvonta

28. Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: "Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Tässä on, Israel, sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta."
29. Hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.
30. Tämä koitui heille synniksi. Kansa kulki näiden kuvien luo Daaniin saakka.
31. Jerobeam rakensi myös uhrikukkuloille pyhäkköjä ja asetti kansan keskuudesta papeiksi kaikenlaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä.
32. Jerobeam järjesti juhlan 8. kuussa, kuukauden 15. päivänä, samantapaisen juhlan kuin mitä vietettiin Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille. Hän teki näin Beetelissä ja uhrasi vasikoille, jotka oli teettänyt. Hän asetti uhrikukkulapappeja Beeteliin.
33. Jerobeam nousi Beeteliin teettämälleen alttarille 15. päivänä 8. kuuta, jonka ajan hän oli keksinyt omasta päästään. Hän järjesti silloin juhlan israelilaisille ja nousi alttarille polttamaan uhreja.

13. LUKU

Tuomio Beetelin alttarille

1. Silloin Juudasta tuli Beeteliin Herran käskystä Jumalan mies. Jerobeamin seisoessa alttarin ääressä polttamassa uhreja
2. hän huusi alttaria kohti Herran käskystä: "Alttari, alttari, näin sanoo Herra: 'Daavidin suvusta on syntyvä poika, nimeltä Joosia. Hän on teurastava sinun päälläsi uhrikukkulapapit, jotka polttavat uhreja sinun päälläsi, ja sinun päälläsi tullaan polttamaan ihmisten luita'."
3. Hän antoi sinä päivänä ennusmerkin ja sanoi: "Ennusmerkki siitä, että Herra on puhunut, on tämä: alttari halkeaa, ja tuhka, joka on sen päällä, hajoaa."
4. Kun kuningas Jerobeam kuuli Jumalan miehen sanan, minkä tämä huusi alttaria kohti Beetelissä, hän ojensi kätensä alttarilla ja sanoi: "Ottakaa hänet kiinni." Silloin hänen kätensä, jonka hän oli ojentanut tätä vastaan, kuivettui, eikä hän enää voinut vetää sitä takaisin.
5. Samalla alttari halkesi, ja tuhka hajosi alttarilta, kuten Jumalan mies Herran käskystä oli antanut ennusmerkin.
6. Kuningas pyysi Jumalan miestä: "Lepytä Herraa, Jumalaasi, ja rukoile minun puolestani, että voisin vetää käteni takaisin." Niin Jumalan mies lepytti Herraa. Kuningas sai vedetyksi kätensä takaisin, ja se tuli entiselleen.
7. Kuningas sanoi Jumalan miehelle: "Tule kanssani kotiini virkistämään itseäsi. Minä annan sinulle lahjan."
8. Jumalan mies vastasi kuninkaalle: "Vaikka antaisit minulle puolet talostasi, en tulisi kanssasi. Tässä paikassa en syö leipää enkä juo vettä.
9. Niin Herra näet käski minua: 'Älä syö leipää, älä juo vettä äläkä palaa samaa tietä, jota olet tullut'."
10. Hän meni toista tietä eikä palannut samaa tietä, jota oli tullut Beeteliin.

Vanhan profeetan valhe

11. Beetelissä asui vanha profeetta. Hänen poikansa tulivat ja kertoivat hänelle kaiken, mitä Jumalan mies sinä päivänä oli tehnyt Beetelissä, ja mitä hän oli puhunut kuninkaalle. Kun he olivat kertoneet sen isälleen,
12. heidän isänsä kysyi heiltä, mitä tietä hän oli mennyt. Hänen poikansa olivat nähneet, mitä tietä Juudasta tullut Jumalan mies oli lähtenyt.
13. Silloin hän sanoi pojilleen: "Satuloikaa minulle aasi." Kun he olivat satuloineet hänelle aasin, hän istui sen selkään
14. ja lähti Jumalan miehen jälkeen. Hän tapasi tämän istumassa tammen alla ja kysyi häneltä: "Sinäkö olet se Juudasta tullut Jumalan mies?" Hän vastasi: "Minä."
15. Hän pyysi tätä: "Tule minun kanssani kotiini syömään."
16. Jumalan mies vastasi: "En voi palata enkä tulla mukaasi, en voi syödä leipää enkä juoda vettä kanssasi tässä paikassa.
17. Minulle on näet tullut sana, Herran sana: 'Älä syö leipää äläkä juo vettä siellä, älä myöskään tule takaisin samaa tietä, jota olet mennyt'."
18. Vanha profeetta sanoi: "Minäkin olen profeetta kuten sinä, ja enkeli on sanonut minulle Herran käskystä: 'Vie hänet kanssasi takaisin kotiisi syömään leipää ja juomaan vettä'." Mutta sen hän valehteli profeetalle.
19. Niin tämä palasi hänen kanssaan ja söi leipää ja joi vettä hänen kodissaan.
20. Heidän istuessaan pöydässä Herran sana tuli profeetalle, joka oli tuonut hänet takaisin.

Kuolema tottelemattomuudesta

21. Hän huusi Juudasta tulleelle Jumalan miehelle: "Näin sanoo Herra: Koska sinä olet ollut tottelematon Herran käskylle etkä ole noudattanut sitä määräystä, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antoi,
22. vaan olet palannut syömään leipää ja juomaan vettä siinä paikassa, josta sinulle oli sanottu: 'Älä siellä syö leipää äläkä juo vettä', niin älköön sinun ruumiisi tulko isiesi hautaan."
23. Syötyään leipää ja juotuaan vanhus satuloi aasin profeetalle, jonka hän oli tuonut takaisin.
24. Kun tämä oli lähtenyt, leijona tuli häntä vastaan tiellä ja tappoi hänet. Hänen ruumiinsa oli pitkänään tiellä. Aasi seisoi sen vieressä, ja leijona samoin seisoi ruumiin ääressä.
25. Siitä kulki ohi miehiä, jotka näkivät ruumiin pitkänään tiellä ja leijonan seisomassa ruumiin vieressä. He menivät ja kertoivat siitä kaupungissa, jossa vanha profeetta asui.
26. Kun profeetta, joka oli palauttanut hänet tieltä, kuuli sen, hän sanoi: "Tämä on se Jumalan mies, joka ei totellut Herran käskyä. Sen tähden Herra on antanut hänet leijonalle, ja se on ruhjonut ja tappanut hänet sen Herran sanan mukaan, jonka hän oli tälle puhunut."
27. Hän sanoi pojilleen: "Satuloikaa minulle aasi." Niin he satuloivat sen.
28. Hän lähti ja löysi profeetan ruumiin, joka oli pitkänään tiellä, sekä aasin ja leijonan seisomasta ruumiin luona. Leijona ei ollut syönyt ruumista eikä myöskään ruhjonut aasia.
29. Profeetta otti Jumalan miehen ruumiin, pani sen aasin selkään ja vei sen takaisin. Vanha profeetta tuli kaupunkiin pitämään valittajaisia ja hautaamaan hänet.
30. Hän pani ruumiin omaan hautaansa. He pitivät valittajaiset hänelle ja huusivat: "Voi, minun veljeni!"
31. Haudattuaan ruumiin hän sanoi pojilleen: "Kun minä kuolen, haudatkaa minut siihen hautaan, johon Jumalan mies on haudattu, ja pankaa minun luuni hänen luittensa viereen.
32. Se sana, jonka hän Herran käskystä huusi Beetelissä olevaa alttaria vastaan ja kaikkia Samarian kaupungeissa olevia uhrikukkulatemppeleitä vastaan, on toteutuva."

Jerobeam jatkaa tiellään

33. Tämänkään jälkeen Jerobeam ei kääntynyt pahalta tieltään, vaan asetti edelleenkin uhrikukkulapappeja tavallisen kansan parista. Hän vihki papin virkaan jokaisen sitä haluavan, ja niin hänestä tuli uhrikukkulapappi.
34. Tämä tuli synniksi Jerobeamin suvulle ja syyksi siihen, että se hävitettiin ja tuhottiin maan päältä.

____________________________________

Apt 9:26-43

Saul Jerusalemissa

26. Tultuaan Jerusalemiin Saul yritti liittyä opetuslapsiin, mutta he kaikki pelkäsivät häntä eivätkä uskoneet, että hän oli opetuslapsi.
27. Silloin Barnabas otti hänet turviinsa, vei hänet apostolien luo ja kertoi heille, kuinka Saul tiellä oli nähnyt Herran, ja että Herra oli puhunut hänelle, ja kuinka hän Damaskossa oli rohkeasti julistanut Jeesuksen nimeä.
28. Niin Saul asui ja vaikutti heidän parissaan Jerusalemissa ja julisti rohkeasti Herran nimeä.

Lähtö Tarsoon

29. Myös kreikkaa puhuvien juutalaisten kanssa Saul puhui ja väitteli, mutta nämä yrittivät tappaa hänet.
30. Tämän huomatessaan veljet veivät hänet Kesareaan ja lähettivät hänet sieltä Tarsoon.
31. Seurakunnalla oli nyt koko Juudeassa, Galileassa ja Samariassa rauha. Se rakentui ja vaelsi Herran pelossa, lisääntyen Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta.

Pietari Lyddassa ja Joppessa

32. Pietari kiersi paikkakunnalta toiselle ja tuli myös Lyddassa asuvien pyhien luo.
33. Hän tapasi siellä Aineas-nimisen miehen, joka kahdeksan vuotta oli maannut vuoteessaan halvattuna.
34. Pietari sanoi hänelle: "Aineas, Jeesus Kristus parantaa sinut. Nouse ja korjaa vuoteesi." Hän nousi kohta.
35. Kaikki Lyddan ja Saaronin asukkaat näkivät hänet ja kääntyivät Herran puoleen.
36. Joppessa oli Tabita-niminen naisopetuslapsi (Nimi on kreikaksi Dorkas, gaselli). Hän teki paljon hyviä töitä ja avusti runsaasti köyhiä.
37. Niinä päivinä hän sairastui ja kuoli. He pesivät hänet ja panivat yläsaliin.
38. Lydda oli lähellä Joppea*. Kuullessaan Pietarin olevan siellä opetuslapset lähettivät kaksi miestä hänen luokseen pyytämään: "Tule viipymättä meidän luoksemme."
39. Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan. Heidän saavuttuaan paikalle he veivät hänet yläsaliin. Kaikki leskivaimot tulivat hänen luokseen ja itkien näyttivät hänelle paitoja ja viittoja, joita Dorkas oli tehnyt heidän luonaan ollessaan.
40. Pietari toimitti kaikki ulos, laskeutui polvilleen ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: "Tabita, nouse ylös!" Tämä avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan.
41. Pietari ojensi hänelle kätensä, nosti hänet seisomaan, kutsui sisään pyhät ja leskivaimot ja asetti hänet elävänä heidän eteensä.
42. Tämä tuli tunnetuksi koko Joppessa, ja monet uskoivat Herraan.
43. Pietari viipyi Joppessa jonkin aikaa ja asui erään nahkuri Simonin luona.

____________________________________

Ps 132:1-18

132. PSALMI

Daavid ja Siion

1. Matkalaulu.
   Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojaan,
2. hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
3. "Minä en mene kotimajaani, enkä nouse lepovuoteeseeni,
4. en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
5. ennen kuin löydän sijan Herralle, läsnäolon paikan* Jaakobin Väkevälle."
6. Me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kentiltä.
7. Menkäämme hänen läsnäolonsa paikkaan, kumartukaamme hänen jalkojensa astinlaudan eteen.
8. Nouse, Herra, läsnäolosi paikkaan, sinä ja sinun voimasi arkki.
9. Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
10. Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
11. Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan valtaistuimellesi.
12. Jos poikasi pitävät minun liittoni ja käskyni, jotka heille opetan, heidänkin poikansa saavat ainiaan istua sinun valtaistuimellasi."
13. Herra on valinnut Siionin, halunnut sen läsnäolonsa paikaksi:
14. "Tämä on minun läsnäoloni paikka ainiaan. Tässä olen läsnä, tänne olen halunnut.
15. Siionin ravinnon minä siunaan runsaasti, sen köyhät ruokin leivällä.
16. Sen papit minä puen pelastukseen, ja sen hurskaat iloitkoot ja riemuitkoot.
17. Siellä minä korotan Daavidille sarven*, sytytän lampun voidellulleni.
18. Hänen vihollisensa minä puen häpeään, mutta hänen päässään loistaa hänen kruununsa."

____________________________________

Snl 17:6


6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.