RAAMATTU LÄPI VUODESSA

kesäkuu 21
____________________________________


2 Kun 1:1 - 2:25

Toinen Kuningasten kirja

1. LUKU

Ahasjan tapaturma ja kuolema

1. Ahabin kuoleman jälkeen Mooab kapinoi ja irtautui Israelista.
2. Ahasja putosi Samariassa yläsalinsa ristikon läpi ja makasi sairaana. Hän lähetti viestinviejiä ja sanoi heille: "Menkää ja kysykää Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta, toivunko minä tästä sairaudesta."
3. Herran enkeli oli sanonut tisbeläiselle Elijalle: "Nouse ja mene Samarian kuninkaan lähettejä vastaan ja sano heille: 'Eikö Israelissa ole Jumalaa, koska menette kysymään neuvoa Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta?'
4. Herra sanoo [kuninkaalle] näin: 'Vuoteesta, johon olet noussut, et enää astu alas, vaan sinun on kuoltava'." Niin Elija lähti tiehensä.
5. Kun lähetit palasivat kuninkaan luo, hän kysyi heiltä: "Miksi te tulette takaisin?"
6. He vastasivat hänelle: "Meitä vastaan tuli mies, joka sanoi meille: 'Menkää takaisin ja sanokaa kuninkaalle, joka on teidät lähettänyt: Näin sanoo Herra: Eikö Israelissa ole Jumalaa, koska lähetät kysymään neuvoa Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta? Sen tähden sinä et enää astu alas vuoteesta, johon olet noussut, vaan sinun on kuoltava'."
7. Ahasja kysyi heiltä: "Minkä näköinen oli mies, joka tuli teitä vastaan ja puhui teille noin?"
8. He vastasivat hänelle: "Hänellä oli yllään karvanahka ja nahkavyö vyötäisillä." Hän sanoi: "Se oli tisbeläinen Elija."
9. Ahasja lähetti hänen luokseen 50:n päällikön miehineen. Tultuaan Elijan luo hänen istuessaan vuoren kukkulalla hän sanoi tälle: "Sinä Jumalan mies, kuningas käskee: Tule alas."
10. Elija vastasi ja sanoi päällikölle: "Jos minä olen Jumalan mies, niin tulkoon tuli taivaasta ja polttakoon sinut ja 50 miestäsi." Silloin tuli taivaasta iski ja poltti hänet ja hänen 50 miestään.
11. Ahasja lähetti hänen luokseen toisen 50:n päällikön miehineen. Tämä sanoi hänelle: "Sinä Jumalan mies, näin käskee kuningas: Tule kiiruusti alas."
12. Elija vastasi ja sanoi heille: "Jos minä olen Jumalan mies, niin tulkoon tuli taivaasta ja polttakoon sinut ja sinun 50 miestäsi." Silloin tuli taivaasta iski ja poltti hänet ja hänen 50 miestään.
13. Ahasja lähetti vielä kolmannen 50:n päällikön miehineen. Tämä kolmas päällikkö meni sinne, ja kun hän tuli perille, hän polvistui Elijan eteen, anoi häneltä armoa ja sanoi hänelle: "Sinä Jumalan mies, olkoon minun henkeni ja näiden 50:n palvelijasi henki kallis sinun silmissäsi.
14. Tuli on iskenyt taivaasta ja polttanut ne ensimmäiset kaksi päällikköä miehineen, mutta olkoon minun henkeni kallis sinun silmissäsi."
15. Herran enkeli sanoi Elijalle: "Mene alas hänen kanssaan, älä pelkää häntä." Niin hän nousi ja meni hänen kanssaan kuninkaan luo.
16. Elija sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Koska sinä lähetit sananviejiä kysymään neuvoa Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta, ikään kuin Israelissa ei olisi Jumalaa, jolta voisi kysyä neuvoa, sen johdosta sinä et astu alas vuoteesta, johon olet noussut, vaan sinun on kuoltava."
17. Ahasja kuoli Herran sanan mukaan, jonka Elija oli puhunut. Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa Jooramin, Joosafatin pojan, Juudan kuninkaan, toisena hallitusvuotena, sillä Ahasjalla ei ollut poikaa.
18. Mitä muuta on kerrottavaa Ahasjasta, siitä, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

2. LUKU

Elija otetaan taivaaseen

1. Siihen aikaan, kun Herra oli vievä Elijan tuulispäässä taivaaseen, Elija ja Elisa olivat matkalla Gilgalista.
2. Elija sanoi Elisalle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Beeteliin asti." Mutta Elisa vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sielusi elää, minä en jätä sinua." Niin he menivät Beeteliin.
3. Beetelissä olevat profeetanoppilaat tulivat Elisan luo ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänään pääsi yli ottaa sinun herrasi pois?" Hän vastasi: "Tiedän kyllä. Olkaa vaiti."
4. Elija sanoi hänelle: "Elisa, jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jerikoon." Mutta tämä vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sielusi elää, minä en jätä sinua." Niin he tulivat Jerikoon.
5. Jerikossa olevat profeetanoppilaat tulivat Elisan luo ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänään pääsi yli ottaa sinun herrasi pois?" Hän vastasi: "Tiedän kyllä. Olkaa vaiti."
6. Elija sanoi hänelle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jordanille." Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää, minä en jätä sinua." Niin he kulkivat molemmat yhdessä.
7. Myös profeetanoppilaita lähti matkaan 50 miestä. He asettuivat syrjään jonkin matkan päähän näiden kahden pysähtyessä Jordanille.
8. Elija otti viittansa, kääri sen kokoon ja löi veteen. Silloin vesi jakautui kummallekin puolelle, ja he kävivät molemmat virran poikki kuivaa myöten.
9. Kun he olivat tulleet yli, Elija sanoi Elisalle: "Pyydä minua tekemään hyväksesi jotakin, ennen kuin minut otetaan pois sinun luotasi." Elisa sanoi: "Tulkoon minuun kaksinkertainen osa sinun hengestäsi."
10. Hän vastasi: "Pyyntösi on vaikea täyttää. Mutta jos sinä näet, kuinka minut otetaan pois sinun luotasi, niin se täytetään. Jollet sitä näe, se jää täyttymättä."
11. Kun he näin kulkivat ja puhelivat, niin äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset. Ne erottivat heidät toisistaan, ja Elija nousi tuulispäässä taivaaseen.
12. Kun Elisa sen näki, hän huusi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" Sitten hän ei enää nähnyt Elijaa. Hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahdeksi kappaleeksi.
13. Sitten hän otti maasta Elijan viitan, joka oli pudonnut hänen päältään, palasi takaisin ja pysähtyi Jordanin rannalle.

Elisa profeettana

14. Elisa otti Elijan viitan, joka oli pudonnut tämän päältä, löi veteen ja sanoi: "Missä on Herra, Elijan Jumala?" Kun hän löi veteen, se jakaantui kummallekin puolelle, ja Elisa kävi virran yli.
15. Kun Jerikosta tulleet profeetanoppilaat syrjästä näkivät sen, he sanoivat: "Elijan henki on laskeutunut Elisaan." Niin he tulivat häntä vastaan ja kumartuivat hänen edessään maahan.
16. He sanoivat Elisalle: "Palvelijaisi joukossa on 50 urhoollista miestä. Menkööt he etsimään sinun mestariasi. Ehkä Herra on vienyt hänet ja heittänyt jollekin vuorelle tai johonkin laaksoon." Hän vastasi: "Älkää lähettäkö."
17. Mutta he pyysivät häntä pyytämällä, kyllästyksiin asti, kunnes hän sanoi: "Lähettäkää sitten." Niin he lähettivät 50 miestä. Nämä etsivät kolme päivää, mutta eivät löytäneet häntä.
18. Kun he tulivat takaisin hänen luokseen hänen ollessaan Jerikossa, hän sanoi heille: "Enkö minä kieltänyt teitä menemästä?"

Jerikon vesi paranee

19. Jerikon miehet sanoivat Elisalle: "Kaupungin asema on hyvä, kuten herrani näkee, mutta vesi on huonoa, ja maassa syntyy keskosia."
20. Hän sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja pankaa siihen suoloja." He toivat sen hänelle.
21. Hän meni vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin sanoo Herra: 'Minä olen parantanut tämän veden, eikä siitä enää tule kuolemaa eikä keskenmenoa'."
22. Vesi tuli terveelliseksi, ja niin on ollut tähän päivään asti, kuten Elisa sanoi.

Beetelin pojat

23. Sieltä Elisa meni Beeteliin. Hänen käydessään tietä kaupungista tuli poikia, jotka pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Mene ylös, kaljupää, mene ylös* kaljupää!"
24. Kun Elisa kääntyi ja näki heidät, hän kirosi heidät Herran nimeen. Silloin tuli metsästä kaksi karhua ja raateli 42 poikaa kuoliaaksi.
25. Elisa meni Karmelin vuorelle ja palasi sieltä Samariaan.

____________________________________

Apt 13:42 - 14:7


42. Heidän lähtiessään ulos heitä pyydettiin puhumaan näistä asioista seuraavanakin sapattina.
43. Synagogasta hajaannuttaessa monet juutalaiset ja jumalaapelkäävät käännynnäiset seurasivat Paavalia ja Barnabasta. Nämä puhuivat heille ja kehottivat heitä pysymään Jumalan armossa.
44. Seuraavana sapattina melkein koko kaupunki kokoontui kuulemaan Jumalan sanaa.

Vastustusta ja vainoa

45. Nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen, väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat.
46. Silloin Paavali ja Barnabas sanoivat heille suoraan: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava. Koska te työnnätte sen luotanne ettekä pidä itseänne mahdollisina iäiseen elämään, me käännymme muihin kansoihin kuuluvien* puoleen.
47. Herra on näet antanut meille tämän käskyn: 'Minä olen pannut sinut kansojen valoksi, että olisit pelastukseksi maan ääriin asti'."
48. Tämän kuullessaan muihin kansoihin kuuluvat iloitsivat, ylistivät Herran sanaa ja tulivat uskoon, kaikki, jotka oli säädetty ikuiseen elämään.
49. Herran sanaa levitettiin koko siihen maakuntaan.
50. Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääviä ylhäisiä naisia ja kaupungin johtavia miehiä, nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan ja ajoivat heidät pois alueiltaan.
51. Nämä pudistivat tomun jaloistaan heitä vastaan ja menivät Ikonioniin.
52. Mutta opetuslapset olivat täynnä iloa ja Pyhää Henkeä.

14. LUKU

Työ Ikonionissa

1. Ikonionissa Paavali ja Barnabas menivät samoin juutalaisten synagogaan ja puhuivat heille, niin että suuri joukko juutalaisia ja kreikkalaisia tuli uskoon.
2. Mutta epäuskoisina pysyneet juutalaiset yllyttivät ja kiihottivat muiden kaupunkilaisten mieliä veljiä vastaan.
3. He viipyivät siellä pitkähkön ajan ja puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan, joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän kättensä kautta.
4. Kaupungin väestö jakaantui: toiset olivat juutalaisten, toiset taas apostolien puolta.
5. Kun pakanat ja juutalaiset hallitusmiehineen aikoivat pahoinpidellä ja kivittää heitä,
6. ja he huomasivat sen, he pakenivat Lykaonian kaupunkeihin Lystraan, Derbeen ja niiden ympäristöön.
7. He julistivat sillä alueella evankeliumia.

____________________________________

Ps 139:1-24

139. PSALMI

Herra tietää kaiken

1. Veisuunjohtajalle. Daavidin psalmi.
Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
2. Istunpa minä tai nousen, sinä sen tiedät. Sinä ymmärrät ajatukseni kaukaa.
3. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tunnettuja.
4. Ei ole sanaa kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
5. Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi päälleni.
6. Sellainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, liian korkea, että käsittäisin sen.
7. Minne minä voisin mennä, missä sinun Henkesi ei olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
8. Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä. Jos tekisin vuoteeni hautaan*, sinä olet siellä.
9. Vaikka kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
10. sielläkin kätesi taluttaisi minua, ja sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
11. Vaikka sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valo ympärilläni tulkoon yöksi,"
12. niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi kuin päivä, ja pimeys olisi kuin valo.
13. Sinä olet luonut minun sisimpäni, sinä punoit minut äitini kohdussa.
14. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti. Sinun tekosi ovat ihmeellisiä, sen minun sieluni kyllä tietää.
15. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin äitini kohdussa*.
16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut.
17. Kuinka kalliit ovatkaan minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niiden määrä!
18. Jos haluaisin ne laskea, niitä olisi enemmän kuin hiekan jyväsiä. Minä herään ja olen vielä luonasi.
19. Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Te murhamiehet, väistykää minusta pois!
20. He puhuvat sinusta petollisesti ja käyttävät turhaan sinun nimeäsi, nuo sinun vihollisesi.
21. Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
22. Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun vihollisiani.
23. Tutki minua, Jumala, ja tunne sydämeni, koettele minua ja tunne ajatukseni.
24. Jos tieni on vaivaan vievä, johdata minut ikuisuuden tielle.

____________________________________

Snl 17:19-21


19. Riitaa rakastava rikkomusta rakastaa. Joka ovensa korottaa hankkii tuhoaan.
20. Väärämielinen ei löydä onnea, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21. Tyhmä on murheeksi siittäjälleen, ja houkan isä on iloa vailla.