Kysymys
Ajallisesta menestyksestä    / Mike
Mitä Jeesus tarkoittaa Markuksen evankeliumin kohdassa 10:29,30 luvatessaan perheestään, omaisuudestaan ym. evankeliumin tähden luopuneelle satakertaisen hyvityksen tässä maailmanajassa? Kuitenkin Jeesus toisaalla kieltää kokoamasta aarteita maan päälle (Mt 6:19) ja Johannes varoittaa rakastamasta maailmaa ja sitä mitä maailmassa on (1Jh 2:15).
Vastaus
Vastaaja
Julkaistu
Hits
Jarmo Sormunen
15.11.2002
1046
Tuossa kohdassa Jeesus lupaa Jumalan pitävän huolen jokaisesta omastaan. Kuitenkaan siinä ei luvata rikkauksia maan päälle. Jos katsoo tekstiä tarkasti, "satakertaisuus" luvataan ymmärtääkseni varsinaisesti sitten perillä taivaassa. Osallisuus taivaasta tekee uskovan osasta miin kallisarvoisen. Mutta täällä ajassakin Hän pitää huolen. Jos olemme luopuneet Jeesuksen tähden jostakin, Jumala huoleshtii siitä, ettei meillä sen tähden ole puutetta.
Mutta samalla on todettava, että Jumala saattaa antaa takaisin "toisessa valuutassa", toisenlaisena siunauksena. Kun asenteemme maalliseen muuttuu, ajallinen ei enää merkitse yhtä paljon kuin ennen.
Laajempi vastaus
Kohta, jota kysyit (Mk 10:29-30), kuuluu vanhemman (v.1933) käännäksen mukaan näin: "Jeesus sanoi: äTotisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista, ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää."

Pelastus ei ole riippuvaista ihmisen uhrin suuruudesta. Ratkaisevaa ei ole se, miten paljosta luopuu, vaan minkä tähden luopuu. Jos ihminen on valmis asettamaan evankeliumin ykkäseksi elämässään, heittäytymään kaikessa Jeesuksen varaan, hän pelastuu.
Jeesus ottaa luopumisen esimerkiksi kolme elämän aluetta: omaisuuden, perhesuhteet ja toimeentulon. Ne ovat asioita, jotka Jumala on meille luomilleen ihmisille antanut. Kuitenkin niistä tulee meille helposti jumalia, joista ja joille me elämme. Kutsuessaan ihmistä pelastukseen Jumala kysyy: 'Olenko minä Sinulle tärkeämpi kuin ne asiat tai ihmiset, joita sinä rakastat? Oletko Sinä valmis minun tähteni luopumaan niistä?' Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen, joka haluaa pelastua, tulee luopua omaisuudestaan, perhesuhteistaan tai ammatistaan. Kysymys on valmiudesta.
Jos ihminen on valmis asettamaan Jeesuksen ja Jumalan valtakunnan kaikkein tärkeimmäksi elämässään, hän tulee kokemaan rikkaan ja yltäkylläisen elämän sekä täällä että taivaassa. Jumala lupaa pitää yltäkylläisesti huolen omiensa aineellisista ja henkisistä tarpeista tässä ajassa. Mikä vielä enemmän, Hän lupaa viedä Jeesukseen turvaavan ihmisen iankaikkiseen elämään. Se "satakertaisuus", johon kiinnitit kysymyksessäsi huomiota, koskee nimenomaan iankaikkisessa elämässä saataavaa lohdutusta ja lepoa.
Jeesus ei luvannut omilleen tässäkään helppoa elämää. Huomautus "...vainojen keskellä..." korostaa Jumalan rakastavaa huolenpitoa silloinkin, kun uskovalla on vaikeaa. Kristityn elämä täällä maan päällä ei ole helppoa. Vainot, kiusaukset ja ahdistukset ovat osa jokaisen uskovan elämää ainakin joskus. Mutta niidenkin keskellä Jumalan huolenpito on todellista, riittävää ja ylenpalttista. Verrattuna tämän ajan rikkauksiin, joita maailma tavoittelee, se on monin verroin arvokkaampaa.